Ihan ensimmäiseksi kannattaa käydä kuuntelemassa, minkälaisia tarinoita ja koskettavia muisteluita heinäkuinen pyöräretkemme tuotti: rengasradio.wordpress.com. Sisältö toivottavasti kantaa, vaikka tekninen toteutus vähän ontuisikin. Tässä artikkelissa käyn läpi teknisiä haasteita, joita pyöräretkellä pitämämme podcast eteemme heitteli.

Rosalan radioReilun kolmen viikon reissua edeltävänä yönä ehdinkin jo tilittää ajatuksiani iPadista audiojulkaisemisen työkaluna: iPad is a nice sandbox toy. Tunteet iPadia kohtaan eivät retken aikana lämmenneet. Oikeastaan kaikki tekniset ongelmat kiteytyivät iPadiin. Jos mukanamme olisi ollut nykyaikainen kannettava tietokone, olisimme päässeet podcastin teosta huomattavasti vähemmällä vaivalla.

Podcastin ideana oli siis kysyä retken aikana vastaan tulleilta ihmisiltä yksi ja sama kysymys: Jos saisit jonkun ihmisen päiväksi takaisin, kuka hän olisi ja mitä tuona päivänä yhdessä tekisitte?

Äänitykset tehtiin Zoom H2 -digitaalitallentimelle sen omalla mikrofonilla. Ilman tuulisuojaa laite on ulkoilmassa käyttökelvoton, joten olin askarrellut siihen vaahtomuovista komean TV-reportteri -henkisen mötikän.

Äänitys tehtiin 24-bittisenä, jotta headroomin voisi äänittäessä jättää huolettoman suureksi. Mitään soundcheckejä ei voinut kuvitellakaan tekevän siinä vaiheessa, kun haastateltava oli “saatu haaviin”. Niinpä oli turvallisinta jättää äänitystasot riittävän matalalle, painaa REC ja toivoa parasta. Toisaalta Zoomissa ei voi edes säätää äänitystasoa enää sen jälkeen, kun äänitys on pistetty päälle.

Käytössä oli perinteiset Sennheiserin HD 25 -kuulokkeet, joista oli hyötyä lähinnä runkoäänien ja muiden häiriöiden kontrolloinnissa. Suuntakuviona oli 2-kanavainen surround, eli laitteen neljä mikrofonia tallensivat äänen 120 astetta eteenpäin (haastateltava) ja 90 astetta taaksepäin (haastattelija), mutta iPad-siirron yhteydessä pystyimme käyttämään ainoastaan oikean kanavan signaalin.

Haastattelut ja äänitykset onnistuivat hyvin. Joidenkin hiljaa puhuneiden haastateltavien kohdalla mikrofonin olisi voinut yrittää diskreetisti sijoittaa lähemmäksi, jotta puhe olisi erottunut paremmin ambienssista. Toisaalta halusimmekin äänityksiin tilan tuntua, joten tämä ei sinänsä ollut mikään ongelma.

Ongelma oli kuitenkin audion siirto iPadille. Typerään laitteeseen kun ei voi siirtää tiedostoja ulkopuolelta. Ainut poikkeus ovat kuvatiedostot, mutta niitäkin varten pitäisi hankkia 29 euron hintainen lisälaite. Käytetystä ohjelmasta riippuen padille saattaisi pystyä siirtämään tiedostoja iCloudin tai Dropboxin kautta, mutta ainakaan käytössämme olleet ohjelmat eivät tällaisia vaihtoehtoja tukeneet, eikä Zoomilta olisi tiedostoja voinut minnekään uploadatakaan.

Ainoa keino oli siis siirtää ääni analogisena. Olinkin sitä varten rakentanut reissua edeltävänä yönä johdon, jolla äänityslaitteen kuulokeulostulon voi kytkeä iPadin mikrofonisisäänmenoon. Mitään impendassin muunninta en kuitenkaan ollut ehtinyt edes miettiä, joten siirto ei ollut kovinkaan laadukas. Zoomista piti kuunteluvolyymi tiputtaa reilusti alaspäin, ja myös iPadilla olevan äänitysohjelman äänitystaso piti säätää tarpeeksi alas, jotta vältyttiin säröytymiseltä. Ääni siis siirtyi iPadille, mutta kohinan määrä oli uskomaton. Äänityksessä käytetystä 24 bitistä ei ollut enää mitään iloa, ja mahdolliset ambienssimelut, kuten taustalla hurisseet jääkaapit, hautautuivat siirtokohinan alle.

Käytössämme olleeseen laina-iPadiin ei voinut asentaa kuin ilmaisia ohjelmia. Editointia varten löytyikin varsin mukavan oloinen WavePad-niminen appsi. Mielenkiintoista kyllä, kyseiseen ohjelmaan ei olisi ollut edes mahdollista tuoda audiotiedostoja ulkopuolelta (!), joten ainut keino saada haastattelut työn alle oli äänittää ne Zoomilta iPadiin mikrofonireiän kautta. Signaali-kohina -suhde oli hirvittävä, mutta ääntä siirtyi, ja se oli kenttäolosuhteissa tärkeintä. Jossain vaiheessa tajusin normalisoida äänitykset jo Zoomissa, mikä auttoi hieman.

Editointi kosketusnäytöllä tökkien osoittautui kuitenkin todella ärsyttäväksi. Kursori ei meinannut millään osua siihen, mihin halusi. En tiedä, oliko vika iPadissa vai WavePadissa. Lisäksi ohjelmassa ei ollut perinteisistä äänitysohjelmista tuttuja region- tai event-palikoita, vaan tiedoston pätkiä leikattuaan ja liimattuaan niistä ei enää tiennyt, mihin vanha pätkä loppui ja mistä uusi alkoi. Vaikka ohjelmasta löytyi kaikenlaisia efektejä, kuten fade in/out, kompressori jne, ei ristifeidausta kuitenkaan ollut, mikä aiheutti muutamia hieman agressiivia leikkauskohtia. Ennen matkaa olin testannut ohjelman kohinanpoistoa, joka mielestäni toimi. Tositilanteessa se ei kuitenkaan toiminut lainkaan, joten jouduimme tyytymään äänimaisemaan, joka muistutti muutaman metrin päässä syöksyvää vesiputousta.Matias editoi Lövössä

Yritimme editoida haastatteluita mahdollisimman pian niiden äänittämisen jälkeen. Analogisen siirron Zoomilta iPadille teimme usein samana päivänä jossain kahvilassa tai muulla tauolla, ja editointia väännettiin pian sen jälkeen, yleensä iltaisin. Jossain vaiheessa oli kolme haastattelua jonossa, mutta kaikista selvittiin, vaikka yöunet jäivätkin lyhyiksi.

Kun haastattelu oli valmis, se muutettiin WavePadissa mp3:ksi. Seuraava haaste oli siirtää audio WordPressiin, jonka olimme valinneet blogialustaksemme. WP:n ilmaisessa perustilissä blogiin ei nimittäin voi liittää äänitiedostoja! Ja vaikka voisikin, iPad ei siihen suostu. Ennen reissua yritimme nimittäin siirtää audioita iPadilta esimerkiksi SoundCloudiin, josta saa siistit embedatut linkit WordPressiin. Kun SoundCloudissa painoi upload-nappia, antoi iPad vaihtoehdoiksi pelkästään kuvakansion. Mihinkään muihin tiedostoihin ei laitteessa pääse käsiksi. Ohjelmien välillä eivät tiedostot kerta kaikkiaan liiku, eikä yhteistä tiedostohallintaa tai kansiorakennetta ole.

WavePadin export-vaihtoehdot ovat sähköposti tai ftp-palvelin. Ohjelma siis lähettää audiotiedoston joko sähköpostiosoitteeseen tai ennalta määritellylle ftp-palvelimelle. Sähköposti ei tullut kyseeseen, koska emme saaneet iPadilla siirrettyä tiedostoa sähköpostista WordPressiin. Ei vaan onnistu.

Ilmaisia nettiservereitä onneksi löytyy, ja nopealla googletuksella päädyin avaamaan ilmaisen tilin ServersFree.comiin. Ftp-asetusten luominen onnistui melko helposti, ja niin meillä oli paikka, johon uploadata WavePadilla editoidut haastattelut. Siirto onnistui lähes ongelmitta myös kenttäolosuhteissa. Blogiin liitimme ftp-linkit. Ratkaisu ei ollut kaikkein tyylikkäin ulkoasun puolesta, koska emme saaneet linkkejä embedattua tekstin lomaan, mutta riittävän toimiva ja tässä tapauksessa ainut mahdollinen.

Editointia Uudenkaupungin yössäUlkopuolisen ftp-serverin käyttö johti kuitenkin erikoiseen tilanteeseen, kun yritimme julkaista kymmenettä haastatteluamme: WordPress ilmoitti, että olemme rikkoneet käyttöehtoja, ja blogi suljettiin välittömästi. Jokin robotti oli ilmeisesti tulkinnut linkit ilmaiseen serverimme epäilyttävinä ja mitään kysymättä vetänyt töpselin seinästä.  Sähköposti Amerikkaan lähti heti yöllä teltasta ja toinen perään aamulla. Reilun vuorokauden kuluttua saimme vastauksen ja pahoittelun aiheutuneesta hämmingistä. Blogi oli tarkastettu ja se avautui uudestaan.

Itse blogin päivittäminen iPadilla ei sekään ollut kovin helppoa. WordPressin oma appsi ei tukenut läheskään kaikkia toimintoja, ja selainversio taas bugitti todella pahasti. iPadin Safari-selain ei muutenkaan toiminut läheskään kaikilla sivustoilla. Ehkä selaimen vaihtaminen olisi auttanut, tai sitten ei. Lisäongelmaksi muodostui iPadin hiiren puute, joten vaikkapa kuvien rajaaminen ei onnistunut, kun mitään vaihtoehtoa perinteiselle nappi pohjaan -> rajaa -> nappi irti -tekniikalle ei laitteessa kerta kaikkiaan ole. Harmaita hiuksia repiessämme teimme joitain editointeja kännykällä tai odotimme, että pääsemme kirjastoon.

Kirjastot pelastivatkin blogimme. Pääsimme käyttämään oikeita tietokoneita ja saimme erittäin ystävällistä palvelua. Koneilla onnistui kuvien siirtäminen kamerasta blogiin, niiden editointi joko paikallisesti tai WordPressin omalla editorilla sekä blogin ulkoasun siistiminen. Kiitos vielä tuhannesti kaikille kirjastoille matkamme varrella!

Pitkä pyöräretki oli sellaisenaan jo todella hieno kokemus, mutta podcastin pitäminen satulan päältä teki siitä vielä merkityksellisemmän. Vaikka sisältö ja ihmiset ovat tällaisessa touhussa tärkeintä, tekniikallakin on valitettavan suuri rooli projektin onnistumisessa. Jatkamme podcastien pitämistä uusilla ideoilla ja ajatuksilla, mutta iPad ei kyllä pääse mukaan reissuillemme enää koskaan.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s